Mitähän helvettiä nyt taas... VTT:n Ratkaisuja energiamurroksen pullonkauloihin -raportti (https://info.vttresearch.com/hubfs/VTT%20-%20Ratkaisuja%20energiamurroksen%20pullonkauloihin.pdf?hsLang=en, pdf) tunnistaa luontokadon ongelman. Ratkaisu: ei suinkaan elinympäristöjen varjelu vaan ”liikennejärjestelmä 3.0” (okei...?), tekniset hiilinielut sekä viherkatot ja -seinät – siis ei esim. kaupunkipuistot.
Kaiken kulutuksen vähentämistä ei mainita.
Luontokatoa voi torjua sillä, ettei heikennetä tai tuhota elinympäristöjä. Tekninen hiilinielu ei ratkaise uhanalaistumista.
Kuvitellaas vaikka 500 ha aurinkovoimala, joka raivataan puustoiseen ympäristöön. Se hävittää harvalukuisen, huonosti tunnetun lajin esiintymän. Kukaan ei estä – suunnittelualuetta ei inventoida, eikä esim. sammalten, jäkälien tai piensienten esiintymistä ole kattavasti kansalaishavaintoja.
Sama toistuu muualla. Lajin harvat esiintymät jäävät eristyksiin, heikkenevät ja katoavat. Miten joku liikennejärjestelmä 3.0, tekninen hiilinielu tai kaupungin viherkatot ikinä auttaisi tähän?
@kaarne Karjan laitumia olisi panelikentiksi huru mykky.
@rmattila74 Pikaisesti laskeskelin, että pelkästään Tiiriön ostoshelvetissä Hämeenlinnassa on noin 30 hehtaaria isoja kattoja ja parkkipaikkoja. Ei liene Suomen ainoa rakennettu ympäristö, jonka voisi ensi hätään kattaa paneelikentillä.
@kaarne @rmattila74 Automarketteja on hurjasti, varmaan moni tykkäisi jos autot olis kesällä vähän suojassa auringolta paneelien alla.
Puolison edellisessä työpaikassa Skånessa oli myös aurinkopaneleita toimistorakennuksen katolla ja markiisimaisina lippoina ikkunoiden yllä. Varmaan tätäkin voisi soveltaa ainakin paikoitellen Suomessakin.
@OiskaE @rmattila74 Näkisin tarpeellisena itse asiassa _vaatia_ tätä. Rakennettu ympäristö ei vaan ole sijoitusyhtiöille yhtä houkutteleva kuin satojen hehtaarien paneelikentät suolle, pellolle tai metsään. Lainsäätäjän pitää huolehtia siitä, että suot, pellot ja metsät jää siihen käyttöön mihin ne oikeasti tarvitaan. Markkinat ei tätä tule ratkaisemaan, se on nähty jo nyt.
@OiskaE @rmattila74 Kun huoltovarmuus aina vedetään keskusteluun milloin minkäkin turpeenpolton tai muun tuhonnan yhteydessä, jaksan ihmetellä, ettei huoltovarmuus tunnu merkitsevän mitään hajautetun energiantuotannon kohdalla. Kaapelitkin tehdään raaka-aineista, jotka ei synny tyhjästä, joten sähkö kannattais tuottaa mahdollisimman lähellä paikkoja, missä sitä tarvitaan.
@rmattila74 @OiskaE Jokohan on yleisesti saatavana sen verran korkeaa telinettä, että alle mahtuu ajamaan traktorilla? Onhan siitäkin ollut puhetta jo? Nautapuolen nurmenviljelyä oon sen verran seurannut, että nurmilaitumille luult. halutaan päästä tekemään puhdistusniitot ym. Lammas ehkä astetta helpompi paneelien alla laiduntaja, kun nautatilojen nurmet yleensä halutaan pitää ravintoarvoltaan korkeina. Paneelit auttais kyllä kuivuuden aikana siihenkin ettei nurmet pala karrelle.
@rmattila74 @OiskaE Ei nauta- eikä muillakaan ammattimaisilla nurmitiloilla… mutta kuten sanottu, laiduntajista tarkkaan syövä lammas ehkä sopisi muutenkin paneelinurmille parhaiten.
@rmattila74 @OiskaE Mutta nurmipellothan ei ole ainoa mihin paneeleja on ehdotettu. Varsinkin jos valoa läpi päästävät paneelit yleistyy, tulee luult. uusia mahdollisuuksia (avomaavihannekset, erikoiskasvit, ehkä marjat?).
@rmattila74 @OiskaE Isoille liike- ja teollisuuskiinteistöille vähän mallia pääradan varresta.
@rmattila74 @kaarne Myönnän auliisti etten tiedä teknisiä vaatimuksia aurinkopanelien asennukselle Mutta märässä Skånessa tuo toimi, joten uskoisin että sopivia kattoja löytyisi täältäkin. Ei kaikki tietenkään, mutta osan luulisi soveltuvan?